| 1. PALVELUAJATUS JA TAVOITTEET
Ulkomaalaiskirjaston tehtävänä on Suomessa
asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen
tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin,
tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön
sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia
ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän.
Päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä
kirjastopalveluista on kunnilla.
1.1 sovitut tehtävät
Opetusministeriölle esitetyn toimintasuunnitelman mukaan
on vuonna 2002 keskitytty perustehtävän toteuttamiseen,
koska suuria muutoksia toimintaympäristössä
ei ole tapahtunut. Vuoden 2002 tulostavoitteiksi on esitetty
-
keskittyminen päätehtävään
eli harvinaiskielisen kirjastoaineiston hankintaan ja
aineiston välittämiseen maan kirjastoille
joko kaukolainoina tai siirtokokoelmina
-
verkkosivujen uudistus
-
tiedotus kirjastokaapeli-foorumilla, kirjastoalan kokouksissa
ja tarvittaessa kirjastoille lähetettävän
tiedotteen avulla
-
kirjastojen tukeminen harvinaiskielisen aineiston hankinnassa
-
osallistuminen pohjoismaisten ulkomaalaiskirjastojen
yhteistyöhön
-
kansainväliset tehtävät
·
1.2 määräraha
Ulkomaalaiskirjaston valtionavustus oli 99.000 e. Toimintasuunnitelman
mukainen käyttösuunnitelma oli seuraava:
Henkilöstön palkkaus sosiaalikuluineen 44.693
e
Kielikonsultointi ja muu aputyövoima 10.932 e
Aineiston hankinta 26.500 e
Muut kulut (postitus-, puhelin- ja matkakulut) 4.435 e
Kansainvälinen yhteistyö (OPM:n kanssa toteutettava)
11.600 e
Hallintokulut 840 e
Toimintakulut olivat seuraavat:
(Taloussihteerin laatima selvitys liitteenä 1)
Henkilöstön palkkaus sosiaalikuluineen 59.955
Kirjastoaineisto 26.920
Virkamatkat 3.330
Kokouskulut 73
Henkilöstön koulutus 7
Posti- ja puhelinkulut 627
Kans.väl. toiminnan kulut 8.406
Muut kulut (työterv.huolto, toimistotarvikkeet, kopiointi,
siivous- ja muut huoneistokulut, kalusto ym) 1.343
YHTEENSÄ 100.661
sivun alkuun
2. HENKILÖKUNTA
Ulkomaalaiskirjastotehtävän hoito integroitiin
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston tehtäviin
1.2.2001 lukien. Toiminnan koordinoinnista ja hallinnollisista
tehtävistä huolehtii Sirkka Svedberg.
Muu henkilökunta oli vuonna 2002 seuraava:
-
Antti Mäkinen, pääkirjaston aikuisten
osasto, 0.2 vuotuisesta työpanoksesta
Tehtävät: aineiston valinta, kokoelman hoito,
siirtokokoelmat, tiedotus, yhteydet.
Tähän osuuteen sisältyy myös musiikki-
ja lastenosastojen asiantuntemuksen käyttö.
-
Riitta Hämäläinen, hankinta ja luettelointi,
0.4 vuotuisesta työpanoksesta ( 18.7. asti)
Tehtävät: hankintatyö, tiedotus yhteydet.
Tähän osuuteen sisältyy myös aineiston
käyttökuntoon käsittely.
-
Maria Kotila, hankinta ja luettelointi, 0.5 vuotuisesta
työpanoksesta (31.8. asti)
hankitun aineiston luettelointi
-
Anne Korhonen, hankinta ja luettelointi, työpanos
1.0, aikana 1.9.-31.12.
Aineiston hankintatyö, aineiston luettelointi,
tiedotus, yhteydet, aineiston käsittely
-
Projektipäällikkö Kristina Virtanen
0.2 vuotuisesta työpanoksesta
OPM:n kanssa sovitut kansainväliset projektit
sivun alkuun
3. AINEISTON HANKINTA JA LAINAUS
Kokoelma
Ulkomaalaiskirjasto on vuonna 2002 hankkinut kirjoja 37
kielellä yhteensä 1.330 kappaletta. Musiikkiäänitteitä
on hankittu 2 kappaletta, muuta aineistoa 5 kappaletta.
Hankinta yhteensä oli 1.337 aineistoyksikköä.
Eniten ostettiin aineistoa seuraavilla kielillä: vietnam,
kroatia, kiina, tamili, turkki ja somali. Vuoden päättyessä
ulkomaalaiskirjaston ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteinen
kirjakokoelma ulkomaalaiskirjaston tehtävään
kuuluvilla kielillä oli 20.004 (ed.v. 19.000 nidettä).
Muuta aineistoa ei tilastoida kielittäin.
Varastointi ja kokoelman huolto
Koska Varastokirjasto pystyy tarvittaessa toimittamaan aineistoa
myös kielen mukaan, esimerkiksi silloin kun jonkin
kieliryhmän tarpeet yllättäen kasvavat, harvinaiskielinen
aineisto varastoidaan suoraan Varastokirjastoon. Varastoidun
aineiston mukana toimitetaan luettelointitieto, nykyisen
kirjastojärjestelmän osalta paperitulosteena.
Tulevaisuuden järjestelmät mahdollistavat luettelointitietojen
poiminnan tietokannasta toiseen.
Kertomusvuoden aikana aloitettiin kokoelman suunnitelmallinen
läpikäynti. Varastokirjastoon on lähetetty
kokoelmista karsittua aineistoa luettelointitietoineen,
erityisesti turkin-, arabian-, ja kiinankielistä kirjallisuutta.
Kaupunginkirjaston sitojat ovat korjanneet edelleen käyttökelpoista
kirjallisuutta, erityisesti kiinan- vietnamin- ja thainkielisiä
kirjoja. Kaikkein huonokuntoisimmat on poistettu.
.
Lainaus
Ulkomaalaiskirjaston ja Helsingin kaupunginkirjaston hankkimaa
harvinaiskielistä materiaalia kaukolainataan koko maahan.
Kaukolainojen määrä oli vuonna 2002 yhteensä
3.850 (ed.v. 3.807). Kaukolainatilastossa eivät näy
pääkaupunkiseudun kirjastojen väliset ns.
seutulainat, jotka sisältyvät kirjaston normaaliin
lainaustilastoon.
Siirtokokoelmien laina-aika on 3-4 kk, tarvittaessa 6 kuukautta,
mikäli vastaanottajakirjasto niin haluaa.
Ulkomaalaiskirjaston hankkima materiaali sijoittuu Helsingin
kaupunginkirjaston pääkirjaston eri osastoille,
missä materiaali on kaikkien käytettävissä.
Erityisesti Helsingin seudulla ja pääradan varrella
asuvat käyttävät kokoelmia lainaamalla itse
suoraan pääkirjastosta. Nämä lainat
sisältyvät kirjaston normaaliin lainaustilastoon.
Kirjallisuuden kokonaislainaus ulkomaalaiskirjaston tehtävään
kuuluvilla kielillä oli yhteensä 31.568 (ed.v.
35.600). Muun aineiston lainausta ei eritellä kielittäin.
Pääkirjasto ottaa myös vastaan ryhmäkäyntejä
ja antaa kirjastonkäytön opastusta ryhmille, joita
pääradan varren kirjastot ohjaavat pääkirjastoon.
sivun alkuun
4. SOVITTUJEN TEHTÄVIEN
TOTEUTUMINEN
4.1 Tiedote
Ulkomaalaiskirjasto on lähettänyt kaikille maakuntakirjastoille
tiedotteen, jonka mukana lähetettiin yhteenveto Tanskassa
tehdystä ulkomaalaistaustaisen väestön kirjastonkäyttöä
koskevasta tutkimuksesta "Refuge for Integration"
sekä lasten- ja nuortenkirjoja esittelevä, Ruotsin
valtion (Statens kulturråd) julkaisema luettelo.
4.2 Esitteet
Suomen kirjastojärjestelmää esittelevä
selkokielinen esite vietiin verkkoon ulkomaalaiskirjaston
sivuille, vapaasti tulostettavaksi.
4.3 Verkkojulkaisut
Verkkojulkaisut uudistettiin siten, että ulkomaalaiskirjastolle
laadittiin oma kolmikielinen etusivu. Nämä sivut
sisältävät kirjastoalan informaation. Verkkojulkaisu
MCL - monikulttuurinen kirjasto sisältää
jatkossa vain asiakasinformaation. MCL uudistettiin ja sen
jatkokehittäminen tehdään yhteistyössä
kulttuurikeskus Caisan kanssa. Suunnittelukokouksiin Caisassa
ovat osallistuneet Kari Lämsä ja Antti Mäkinen.
4.4 Messut ja tapahtumat
Ulkomaalaiskirjasto esitteli toimintaansa asiakkaille seuraavissa
tapahtumissa:
-
Lukuviikolla 21.4.-27.4. kulttuurikeskus Caisassa, otsikkona
"Kirjan paikka". Päivystäjinä
toimivat Riitta Hämäläinen, Maria Kotila
ja Anna-Mari Nyman.
-
·Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan messuilla
, aiheena "Perhe kaupungissa" päivystivät
8.10. Antti Mäkinen ja Anne Korhonen. Ulkomaalaiskirjaston
toimintaa esiteltiin mm. ministeri Kaarina Drombergille,
valiokuntaneuvos Pentti Arajärvelle ja apulaiskaupunginjohtaja
Ilkka-Christian Björklundille. Tietohuoltoasema
iGS:n bensamittari oli paikalla. Messujen oheistapahtumat
järjestettiin kulttuurikeskus Stoassa ja Vuotalossa.
Näissä tapahtumissa pääosassa oli
lastenkirjallisuus. Riitta Hämäläinen,
Antti Mäkinen ja Anne Korhonen osallistuivat messujen
suunnitteluryhmän kokouksiin.
-
Helsingin kirjamessuilla Antti Mäkinen esitteli
24.10. ulkomaalaisten kirjastopalveluja. Suomen Kirjastoseuran
järjestämään seminaariin "Kirjastot
ja demokratia" osallistui Anne Korhonen.
-
Aikuisopiskelijaviikon maahanmuuttajatapahtuma Caisassa
11.-12.11. "Maahanmuuttajasta aktiiviseksi kansalaiseksi".
Anne Korhonen ja Maria Kotila esittelivät ulkomaalaisten
kirjastopalveluja kirjaston osastolla. Tietohuoltoasema
iGS:n bensamittari oli paikalla. Anne Korhonen piti lisäksi
kaksi 15 min. tietoiskua esiintymislavalla.
4.5 Kokoukset, seminaarit ja koulutustilaisuudet
-
Helsingin kaupunginkirjastossa ulkomaalaiskirjastotehtäviä
hoitaville järjestettiin kolme kokousta, 18.3.,
23.9. ja 19.12.
-
Maria Tapaninen haastatteli ulkomaalaiskirjastotehtäviä
hoitavaa henkilökuntaa 27.2.-1.3. pohjoismaisia
ulkomaalaiskirjastoja käsittelevää selvitystä
varten
-
Etnisen syrjinnän ja rasismin vastustaminen: Helsingin
kaupungin ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan järjestämä
seminaari 14.3., osallistujat Outi Melén ja Riitta
Hämäläinen
-
Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä
kaksikielinen koulutustilaisuus Vaasassa 13.9., ulkomaalaiskirjaston
ja sen toiminnan esittely (Sirkka Svedberg)
-
Jyväskylän maakuntakirjaston järjestämä
koulutustilaisuus 10.10., Ulkomaalaiskirjaston toiminnan
esittely, näkökulmana Maahanmuuttajat ja kirjastonkäytön
opetus (Antti Mäkinen)
-
Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä
koulutustilaisuus Turussa 5.11., Ulkomaalaiskirjaston
palvelujen esittely (Sirkka Svedberg)
-
Helsingin kaupungin ulkomaalaisasiain neuvottelukunta,
kaupunginsihteeri Matti Ollinkarin johdolla, tutustui
ulkomaalaiskirjaston toimintaan 5.12. (Sirkka Svedberg)
-
Vankeinhoidon koulutuskeskuksen järjestämät
Vankilakirjastopäivät 10.12. Vantaalla, ulkomaalaiskirjaston
toiminnan esittely (Antti Mäkinen)
4.6 Muu tiedotustoiminta
-
Alueuutiset 14.9.: Helsingin kirjastoissa joka kahdeksas
kirja vieraalla kielellä (Sirkka Svedbergin haastattelu,
johon sisältyi myös tietoa ulkomaalaiskirjastona
toimimisesta)
-
Hanna Juuti Ylen uutistoimituksesta haastatteli Antti
Mäkistä ulkomaalaisten kirjastopalveluista
8.10. lähetettyyn Päivän peli-ohjelmaan.
-
Levan Tvaltvadze Ylen venäjänkielisestä
toimituksesta haastatteli Antti Mäkistä 14.10.
-
Anne Korhonen lähetti tiedotteen ulkomaalaisten
kirjastopalveluista Nokian Relocation Coordinator Riitta
Lehtolalle, tarkoituksena informoida Nokian sisäisen
verkon kautta yhtiössä työskenteleviä
ulkomaalaisia ja heidän perheitään.
-
Anne Korhonen esitteli ulkomaalaiskirjaston kokoelmia
ja MCL-verkkosivuja kahdelle maahanmuuttajaopiskelijaryhmälle
-
Outi Melén on osallistunut kahteen Helsingin
kaupungin sivistystoimen hallintokuntien väliseen
maahanmuuttajatyötä käsitelleeseen neuvotteluun
(25.1. ja 2.9.), joissa hän informoi ulkomaalaiskirjaston
toiminnasta.
4.7 Kirjastojen tukeminen harvinaiskielisen aineiston
hankinnassa
Tanskalaisen kirjakaupan Aagot Boghandel & Bokimportin
käyntejä järjestettiin kaksi. Mahdollisuudesta
harvinaiskielisen aineiston hankintaan tiedotettiin kirjastoille
Turku-Tampere-Porvoo akselilla (ns. radanvarsikirjastot).
sivun alkuun
5 POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ
Ruotsin, Norjan ja Tanskan ulkomaalaiskirjastojen kanssa
tehtävän yhteistyön sisältö painottuu
tietotaidon ja kokemusten vaihtoon. Ulkomaalaiskirjastotyötä
tekevän henkilökunnan vastaavat kollegat ovat
itse asiassa muissa pohjoismaissa. Pohjoismaisten ulkomaalaiskirjastojen
yhteistyökokouksiin Tanskassa, Ballerupissa 15.-16.4.
ja Tukholmassa 28.-29.11. osallistui Sirkka Svedberg. Kokousten
pääaiheet olivat yhteispohjoismaisen lehtitietokannan
suunnittelu ja selvitys ulkomaalaiskirjastojen hankinta-
ja luettelointityöstä.
Selvitys "Litteratur på mer än 100 språk"
Pohjoismaisten ulkomaalaiskirjastojen yhteistyön tiivistämiseksi
ulkomaalaiskirjastot halusivat selvittää yhteistyömahdollisuuksia
harvinaiskielisen aineiston hankinnassa ja luetteloinnissa.
Selvitystä varten saatiin Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta
apuraha, jonka Ruotsin Internationella biblioteket hallinnoi.
Selvityksen laatijaksi valittiin Maria Tapaninen, joka kevään
2002 aikana tutustui kaikkien neljän pohjoismaisen
ulkomaalaiskirjaston toimintaan. Selvityksessä esitetyistä
toimenpiteistä päätettiin pohjoismaisessa
kokouksessa Tukholmassa 28.-29.11. Aineiston hankinnan osalta
päätettiin perustaa yhteinen hankintapaikkarekisteri,
jonka pohjana on Ruotsin Internationella biblioteketin luettelo.
Rekisteriä ylläpidetään mahdollisimman
kevyesti, word-tiedostona. Hankintatyötä tekevien
kirjastonhoitajien yhteistyötä päätettiin
tehostaa vuotuisin kokouksin ja pyrkimällä järjestämään
koulutusta. Luettelointiyhteistyö on, teknisestä
kehityksestä huolimatta, edelleen hankalaa järjestää.
Ehdotetusta yhteispohjoismaisesta luettelointitietokannasta
päätettiin ainakin toistaiseksi luopua, koska
sen kustannukset olisivat olleet liian suuret hyötyyn
nähden. Maria Tapanisen selvitys todettiin ansiokkaaksi,
paitsi varsinaisen aiheen osalta myös ulkomaalaiskirjastojen
toiminnan kokonaiskartoituksena. Suomen osalta voidaan selvityksen
pohjalta todeta, että aktiivihankinnan kohteena oleva
kielivalikoima on sama kuin Tanskassa ja Norjassa ja että
kokoelmamäärät ovat kohtuulliset suhteessa
käyttäjämääriin.
Lehtitietokanta
Tanskalaisten rahoittaman lehtitietokannan perustamista
jatkettiin. Tietokantaan luetteloidaan harvinaiskielisiä
lehtiä tarpeellisine tilauspaikka- ja muine taustatietoineen.
Ruotsi ja Norja laativat tietokannasta täydellisen
omankielisen versionsa, mikä edellyttää myös
tekniseen ylläpitoon osallistumista. Suomella ei ole
mahdollisuuksia koko tietokannan toimittamiseen suomeksi,
eikä myöskään tekniseen ylläpitoon.
Tietokanta tulee vain ammattikäyttöön kirjastoissa,
ja Suomessa on tähänkin asti haettu tiedot tilattavista
lehdistä muiden pohjoismaiden luetteloista. Suomi osallistuu
vain tietokannan sisällölliseen ylläpitoon,
Ruotsin Internationella biblioteketin kautta. Riitta Hämäläinen
luetteloi muiden maiden toivomusten mukaan tietokantaan
40 suomenkielistä aikakauslehteä ja 12 suomen-
ja ruotsinkielistä sanomalehteä. Lisäksi
Riitta Hämäläinen luetteloi, samoin toivomusten
mukaan, kahdeksan venäjänkielistä lehteä,
joista HKK:lla on hyviä kokemuksia. Riitta Hämäläisen
äitiysloman ajan lehtitietokanta- asioita hoitaa Maria
Kotila.
sivun alkuun
6 KANSAINVÄLISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT
Kristina Virtanen on IFLA:n Library Service to Multicultural
Populations - jaoston varsinainen jäsen.
Jaosto kokoontui kaksi kertaa IFLA-kokouksen yhteydessä
Glasgowissa 18.-24.8.2002. Kristina Virtanen selosti mainitun
jaoston toimintaa Open Forum-seminaarissa "An Overview
of the Division of Libraries Serving the General Puclic".
Kristina Virtanen myös päivysti näyttelyosastolla
yhdessä Maria Tapanisen kanssa esittelemässä
jaoston toimintaa.
Yhteistyössä opetusministeriön kanssa järjestettiin
seuraavat koulutusohjelmat:
Management Training Program for Library Staff in St. Petersburg
and Leningrad Area 2001-2002, toinen seminaari 27.-28.8.2002
Edelliseen liittyvä opintomatka Suomeen 2.-6.9.2002
Koulutusohjelmaan osallistui sekä kirjastonjohtajia
että keskijohtoa. Osallistujia oli yhteensä 22.
sivun alkuun
|
