Paluu sisällysluetteloon

9. ERILAISIA HANKKEITA JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMIA

    9.1  Tiedon talo -projekti
    9.2  EU-projektit
    9.3  Kirjaston oma tietokanta Internetin kautta käytettäväksi
    9.4  Internet-koulutus etä- ja sähköpostikoulutuksena
    9.5  Muita  hankkeita
	  9.5.1 Lehtiluettelo
	  9.5.2 NFFF - New Fiction and Facts from Finland
	  9.5.3 Kannettavan mikron käyttö kirjastossa
Pysyäkseen Internet-kehityksessä mukana Helsingin kaupunginkirjastossa tulee olla valmius seurata kaikkea uutta, mitä tällä sektorilla tapahtuu. Kehitys on nopeata, ja uutta tulee koko ajan. Jotta vältyttäisiin suurimmilta virheratkaisuilta, testausympäristö on välttämätön ja sellainen paikka voi jatkossakin olla Kirjakaapeli / Kaapelisolmu.

9.1 TIEDON TALO -PROJEKTI

Yhteistyö valtakunnallisen Tiedon talo -projektin kanssa jatkuu ainakin vuoden 1997 loppuun asti ja sitä kautta Helsingin kaupunginkirjasto saa myös tukea omille Internet-hankkeilleen.

Tiedon talo on Opetusministeriön rahoittama valtakunnallinen projekti, joka alkoi vuoden 1995 alussa ja kestää vuoden 1997 loppuun saakka. Tiedon talo on yksi opetusministeriön Kulttuurin erityisprojektin hankkeista. Ne on käynnistetty 1993 annetun Valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon eduskuntakäsittelyn velvoittamana. Neljän muun hankkeen alueet ovat lasten- ja nuortenkulttuuri, monikulttuurisuus & suvaitsevaisuus, television kulttuuri- ja opetuskanava sekä kulttuurin vaikutusten tutkimus. Tiedon talo -projektin tarkoituksena on edistää elektronisten tietoverkkojen ja aineistojen käyttöönottoa yleisissä kirjastoissa ja antaa kirjaston asiakkaille mahdollisuus käyttää niitä.

Käytännössä Tiedon talo -projektissa on päädytty suosittamaan kirjastoille liittymistä Internet-verkkoon, koska mm. kansainvälinen kirjastoyhteisö on valinnut kommunikointikanavakseen juuri tämän verkon. Myös koulujen laajasti käyttämät Freenet-palvelut ovat Internetin kautta käytettävissä. Avustusta voi hakea Internet-liittymän perustamis- ja/tai käyttökustannuksiin, perustamiskustannuksiin tosin rajoitetusti. Projektiavustusta voi hakea myös kirjastohenkilöstön kouluttamiseen sekä kirjastojen oman ja muun kulttuurisen aineiston tuottamiseen Internetiin.

Osallistuvilla kirjastoilla tulee olla kunnolliset valmiudet liittyä projektiin. Niiden tulee itse hankkia tarvittavat laitteistot, koska myönnettyä rahaa ei saa käyttää peruslaitteistojen hankintaan. Ohjelmistolisensseihin avustusta sen sijaan saa käyttää.

Tiedon taloa rakennetaan aalloittain siten, että kunakin vuonna pyritään auttamaan tietty ryhmä kirjastoja alkuun. Kahtena seuraavana vuonna edellisen vuoden tuen saajia avustetaan vain marginaalisesti. Ensimmäisenä vuonna projektista on opetusministeriön päätöksen mukaan tarkoitus rahoittaa n. 30 kirjaston hankkeita. Mukaan pyritään saamaan heti mahdollisimman monta maakuntakirjastoa. Myös alueelliset yhteenliittymät voivat hakea tukea ryhmänä.

Helsingin kaupunginkirjasto sai Tiedon talo -projektilta vuonna 1995 avustusta kahdelle hankkeelle:

Lisäksi Kirjakaapeli / Kaapelisolmu toimii projektin asiantuntija- ja koulutuskeskuksena.


9.2 EU-PROJEKTIT

Helsingin kaupunginkirjasto haki yhdessä tanskalaisen konsulttifirman ja 6 muun eurooppalaisen kirjaston kanssa EU-rahoitusta työnimellä: Virtual Community Project. Päätös tulee elokuussa 1995. Helsinki painotti seuraavia osa-alueita:


9.3 KIRJASTON OMA TIETOKANTA INTERNETIN KAUTTA KÄYTETTÄVÄKSI Geac+ -kirjastojärjestelmän (ent. LIBS) tietokanta on Internet-yhteensopiva. Kirjaston tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisuus selata tietokantaa kotoa tai työpaikalta käsin.

Tavoiteaikatauluna on, että vuoden 1996 aikana tietokanta olisi Internetin kautta käytettävissä. Tämä on myös yksi EU-projektin alakohta, ja jos EU-projektiin saadaan rahoitusta, tavoitteen saavuttaminen on realistisempi.


9.4 INTERNET-KOULUTUS ETÄ- JA SÄHKÖPOSTIKOULUTUKSENA

Varsinaisesti Internet-koulutus Helsingin kaupunginkirjastossa tapahtuu perinteisesti, mutta tavoitteena on hyödyntää www-sivuja ja sähköpostia kirjaston sisäisessä koulutuksessa - esimerkiksi tämä Strategia-julkaisu ilmestyy ja täydentyy verkkoversiona.


9.5 MUITA HANKKEITA

9.5.1 LEHTILUETTELO

Helsingin kaupunginkirjaston lehtiluettelo on siirretty myös Internet-verkkoon. Lehtiluettelon sähköistä versiota voi lähestyä aakkosellisesti, alan- ja aiheenmukaisesti, kielittäin ja luokittain. Jokaisesta lehdestä on oma tiedosto, josta näkee, mihin kirjastoon lehti tulee ja tulevaisuudessa myös, mitkä lehden numerot ovat jo ilmestyneet.


9.5.2 NFFF - New Fiction and Facts from Finland>

NFFF on kirjaluettelo, joka on tarkoitettu hankinnan apuvälineeksi ulkomaisille kirjastoille. Luettelo on laadittu Helsingin kaupunginkirjastossa ja se ilmestyy pari kertaa vuodessa sähköisessä muodossa. Ensimmäisen kerran luettelo julkaistiin verkkoon alkuvuodesta 1995.


9.5.3 KANNETTAVAN MIKRON KÄYTTÖ KIRJASTOSSA

Kirjakaapelissa kokeillaan, onko kirjaston asiakkailla tarvetta liittää oma kannettava mikronsa Internettiin tarjoamalla tähän mahdollisuuden kirjaston lähiverkon kautta.


Sisällysluettelo pääotsikoittain

1. JOHDANTO

2. AIKATAULU

3. ORGANISAATIO JA VASTUUALUEET

4. MIHIN ASIAKKAAT VOIVAT KÄYTTÄÄ  KIRJASTON INTERNET-YHTEYKSIÄ

5. TIEDONTUOTTAMINEN JA JULKAISEMINEN

6. VARUSTETASO

7. INTERNET KESKUSKIRJASTOTOIMINNASSA

8. INTERNET KIRJASTOTYÖVÄLINEENÄ

9. ERILAISIA HANKKEITA JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMIA

10. INTERNET-KIRJALLISUUTTA, -LEHTIÄ JA -CD-ROMMEJA

11. JULKAISUN KIRJOITTAJAT

eke@kaapeli.fi
hkki@kaapeli.fi