Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu internetissä on toiminut kesäkuusta 1998. Vastaukset kysyjille toimitetaan sähköpostin välityksellä ja ne kerätään www-arkistoon. Arkistoon pääsee vain salasanalla intimiteettisuojan takia. Suunnitteilla on uusi liittymä, johon voi vastata suoraan internet-selaimen avulla. Uusi ohjelma muodostaa myös avoimen arkiston josta henkilötiedot on poistettu.
Mitä internetin kautta kirjastosta kysytään?
Aineiston sijaintitietoja kysytään, vaikka se kyselylomakkeessa se kielletäänkin. Vaikka ensisijaisesti viitataan mahdollisuuteen käyttää aineistotietokanta Plussan Internet-liittymää, näihinkin kysymyksiin vastataan. Mutta aina sijaintitiedot eivät löydy Plussasta vaan esimerkiksi Lindasta, ja tällöin asiakkaalle voidaan kopioida sijaintitiedot.
Pääosa kysymyksistä liittyy kuitenkin tiedonhakuun: joko etsitään aineistoa tai tietoa jostakin aiheesta tai halutaan saada vastaus johonkin asiakysymykseen.
Vastaamisen yleisperiaatteena on, että asiakkaalle kerrotaan, mistä tiedon voi löytää. Ei ole mielekästä kopioida asiatekstiä kirjallisista lähteistä, muuten kuin poikkeuksellisesti. Jos kysytty tieto on saatavilla sähköisessä muodossa, se on tietenkin helppo kopioida viestiin windowsin leikepöydän kautta, ainakin esimerkinomaisesti.
Jos tieto löytyy vain sellaisista elektronisista lähteistä, jotka eivät ole verkon kautta asiakkaan ulottuvilla (Linda, Aleksi, Ebsco jne), ja vastaus on lyhyt, kopioidaan tieto viestiin. Pääsääntöisesti asiakas kutsutaan kirjastoon paikan päälle käyttämään näitä verkkopalveluja.
Virtuaalitietopalveluun tulleet kysymykset voi ryhmitellä seuraavasti:
- Kysymykset, joihin voi vastata missä kirjastossa tahansa työskentelevä. Näihin vastaus löytyy
- Aineistotietokanta Plussasta tai lehtitietokanta Lib-Pressistä
- Verkkoon tehdystä kirjaston palveluoppaasta eli Virkku-tietokannasta, Sykkeestä jne.
- Internetistä yleensä
- Lindasta, Aleksista jne.
- Pienenkin kirjaston kokoelman avulla
- Vastaajan oman yleissivistyksen tai mahdollisesti asianharrastuksen ansiosta
- kirjaston sisäisistä tiedonlähteistä
- Kysymykset, joihin voi vastata lähinnä suurten kirjastojen välineiden avulla, niitä käyttämään harjaantunut henkilö
- Kysymykset, joihin voi vastata vain pääkirjaston tietopalvelu
- Kysymykset joihin ei löydy vastausta Helsingin kaupunginkirjastosta (tämän voi usein kertoa asiakkaalle kuka tahansa)
Seuraavissa esimerkeissä ei ole mukana yksittäisen aineiston sijaintitietoja koskevia kysymyksiä, koska ne oikeastaan eivät kuulu virtuaalitietopalveluun.
1. Kysymykset, joihin voi vastata missä kirjastossa tahansa työskentelevä
| KYSYMYS | VASTAUS | VASTAUKSEN LÄHDE |
| Saako mistään lainata Ilpo/Ilppo Pohjolan palkittua lyhytfilmiä "Plain truth" | Filmiä lainaa Suomen Elokuvakontakti ry, jonka yhteystiedot (...) löytyvät internetistä, WWW-osoite on http://www.elokuvakontakti.fi/ | Internet |
| Haluaisin tietää, onko Irving Stonen Michelangelosta kertova teos "The Agony and the Ecstasy" suomennettu ja jos on, niin millä nimellä. En siis tarvitse sen saatavuustietoja, ainoastaan suomenkielisen nimen | Kirja on suomennettu yksinkertaisesti nimellä "Michelangelo". Alaotsikkona on "Elämäkertaromaani". (Kääntäjät ovat Eila Pennanen ja Juhani Jaskari). | Plussa |
| Kysymys:
Mistä löytäisin tutkielmia, jotka on niin sanotusti
hyväksyttyjä tutkielmia. Tarvitsen sellaisen
opiskeluun,analysoitavaksi. Tutkielma voi olla noin 15-50 sivua pitkä ja aihe mikä hyvänsä. |
Kirjastoista ei löydy oppilaitoksissa tehtyjä tutkielmia. Yliopistolla graduja lisensiaattitöitä säilytetään yliopistolla eri aineiden laitoksilla ja ammattikorkeakoulujen, kauppaopistojen ym. koulujen lopputöitä voit tiedustella kyseisistä oppilaitoksista | Virkailijan tietämys |
| Onko Amitei Etzionin teosta "New communitarian thinking, persons, virtues, institutions, and communities" suomennettu, ja jos on, niin mistä sen löytäisi? | Ei näytä suomennetun tältä tekijältä kuin "nykyajan organisaatiot", tai ainakaan käännöstä ei ole julkaistu | Plussa / Fennica |
| Löytyykö runokirjoja, joissa olisi runoja luonnosta? | Luontorunokirjoja: -Kauneimmat luontorunot 1994 |
Kirjaston kokoelmat |
| Miksi leppäkertulla on mustat pilkut? Onko punainen kuori sattumaa? | Yksiselitteistä
vastausta ei liene. Kehotan tutustumaan esim. Desmond
Morrisin kirjaan Miksi seepralla on raidat, saatavana
kirjaston eri toimipisteistä. Lisäksi hieman Thomas Mannia: --"Tämä perhonen siis saattoi suojata itsensä tekeytymällä näkymättömäksi, mutta kun selailimme kirjaa edelleen, löytyi toisia, jotka saavuttivat saman tarkoituksen olemalla äärimmäisen näkyviä, silmäänpistävästi miltei tungettelevasti kauas loistavia." -- (Tohtori Faustus, 24) |
Kirjaston kokoelmat, luokitusjärjestelmä, virkailijan oma tietämys |
| Yhdistyksen perustaminen, yhdistyslaki | Seuraavat
teokset sopivat varmasti tarkoitukseesi. Katso
sijoitukset Plussa-aineistorekisteristämme. Risto Paananen: Yhdistyslaki |
Plussa |
| Saisinko
salasanan "aleksiin"? Tarkoitan
lehtiartikkelihakuun osoitteessa http://www.btj.se/aleksi. Kotikirjastossani sitä ei tiedetty. |
Aleksin www-liittymä on maksullinen. Kirjasto on ostanut oikeudet tietokantaan, jos sinun lähikirjastosi on osa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkkoa voit käyttää Aleksia kirjastossa, henkilökunta laittaa salasanan. Pyydä henkilökuntaa ottamaan yhteyttä esim. pääkirjastoon jos he eivät tunnusta tiedä | |
| Onko lainojan uusiminen puhelimitse mahdollista, ja jos on niin paljonko se maksaa? | Lainat voi
uusia puhelimitse. Numero on 0600-060504 ja se on avoinna
maanantaista perjantaihin kello 12-18. Puhelu maksaa 4,50 mk / minuutti + paikallispuhelumaksu. (vastausta on lyhennetty) |
Virkku |
| Kirjaesitelmä olisi tarkoitus tehdä jostakin "1920-luvun klassikosta". Mieluusti suomalaisen kirjailijan. Itselläni ei ole aavistustakaan tuon ajan jutuista, joten tässä nyt ollaan | Ehdotuksia: Aino Kallas: Sudenmorsian, Reigin pappi Tutustu johonkin Suomen kirjallisuutta käsittelevään teokseen. Esim. Kai Laitinen Suomen kirjallisuuden historia, saat ehkä lisää vinkkejä. |
Kirjaston
kokoelmat, yleissivistys |
2. Kysymykset, joihin voi vastata lähinnä suurten kirjastojen välineiden avulla
| KYSYMYS | VASTAUS | VASTAUKSEN LÄHDE |
| Etsin tietoa sairaudesta nimeltä: tuberosis sclerosis eli tuberoosi skleroosi, tunnetaan myös nimellä Pringlen tauti | Tiedoksi:
Tuberous sclerosis / tuberoosi kleroosi on Suomalainen
lääkärikeskus 1 (Weilin-Göös, 1996) mukaan
vallitsevasti periytyvä sairaus. Oireet näkyvät sekä
iholla että aivostossa. Ks. tarkemmin 2:461 ja
4:172-173. (Luettavissa mm. pääkirjaston
käsikirjastossa) Aiheesta löytyneet suomenkieliset artikkelit: Honkanen V: Sturge-Weberin tauti ja Tuberoosi kleroosi (Neuvola 1994, 3-4) Keränen Marja-Leena, Sotaniemi Kyösti:Tuberoosi kleroosi kliinisenä ongelmana (Duodecim 1986 : 6) Artikkeleissa lähteenä Medic-tietokanta, löytyy kirjastosta ArbSpriSwe verkkoCD-rompulta. Tarkempaa tietoa aiheesta kannattaa kysyä Terveystieteiden keskuskirjastosta os. Haartmanninkatu 4 , puh. 19126658 (informaatiopalvelu) |
Kysymyksen
oikea terminologia piti selvittää ennen kun
lähdeaineistoa saattoi löytää. Kirjaston hakuteoskokoelma ArbSpriSwe |
| Eräässä Woody Allenin elokuvassa haukutaan maaseutua viittaamalla muun muassa 'Dick and Terry': ym. Mitä kyseinen alluusio mahtaa tarkoittaa? | Dick (Richard) ja Terry (Theodora) ovat kutsumanimiä. Sanalla Dick on toisaalta paljonkin erilaisia merkityksiä englanninkielessä kuten esim: tavallinen kaveri sanonnassa `every Tom, Dick and Harry'. Vulgaarissa kielenkäytössä sana penistä. `Dickhead' on merkitykseltään selkeästi pejoratiivinen. Voi hyvin olla, että `Dick and Terry' amerikkalaisessa kielenkäytössä viittaa `maalaisjuntteihin', mutta tarkemman tiedon puutteessa tämä on vain arvaus. | Kirjaston
kokoelmat, Virkailijan oma tietämys |
| Miten on käännetty suomeksi seuraava Kleopatran lausahdus näytelmässä Antonius ja Kleopatra (näytös II, kohtaus ii): "Age cannot wither her, nor custom stale her infinite variety"? | Näytelmän
on suomentanut Cajander. Käännös
on: (repliikin lausuu Enobarbus) |
Kirjaston
kokoelmat Virkailijan oma tietämys |
3. Kysymykset, joihin voi vastata vain pääkirjaston tietopalvelu
| KYSYMYS | VASTAUS | VASTAUKSEN LÄHDE |
| Kysymys:
Toivoisin saavani tietoja Laajasalon, Herttoniemen ja
Kulosaaren alueen varhaisesta asutus-ym. historiasta
ennen vuotta 1000 ja esihistorian ajalta. Onko
muinaisjäännöskohteita ja mitä sellaisia? Muutamatkin
tiedot tervetulleita. Liittyy Helsinki
2000-projekteihimme. Esim. kivi- tai rautakautisia asuinpaikkoja, hautoja, uhrilehtoja,-kiviä, jatulintarhoja. Ja sitten jos on saatavissa karttoja rantaviivasta muinaisajoilta esim. ajanlaskun alkutilanteesta tai vaikkapa 5 000 vuotta sitten vallinneesta tilanteesta. |
Laajasalon,
Herttoniemen ja Kulosaaren esihistoriasta,
muinaisjäännöksistä ja asuinpaikoista, löysin
mainintoja ainakin seuraavista teoksista: Erä-Esko, Helsingin seudun esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset, 1980 Helsingin pitäjän historia, osa I, Helsingin pitäjän esihistoria, (Vilho Luho), 1965 Cleve, Helsingin seutu esihistoriallisena aikana, teoksessa Helsingin kaupungin historia, osa 1, 1950 Tallgren-Lindelöf, Uudenmaan pronssikausi, Nämä e.m. teokset ovat lainattavissa tai luettavissa Helsingin kaupungin pääkirjastossa. Lisäksi löysin Paikallishistoriallisesta bibliografiasta viittauksen: Pronssi-ja rautakauden polttohautoja esille Kulosaaressa. - Aamulehti 1931:271 Tätä lehteä voi kysyä nähtäväksi Helsingin yliopiston kirjastosta. |
Helsinki-kokoelma, varasto |
4. Kysymykset joihin ei löydy vastausta Helsingin kaupunginkirjastosta tai joihin virtuaalitietopalvelu ei sovellu
| KYSYMYS | VASTAUS |
| Kuinka monta USA:n kansalaista matkustaa Eurooppaan useammin kuin kaksi kertaa vuodessa? | American Resource Centerin puh.numero (09)19124048. Sanoivat, että heiltä kannattaa kysyä, mutta osanneet suoralta kädeltä vastata kysymykseesi. Jos haluat selata heidän www-sivuiltaan löytyvää tietoa, aloita osoitteesta www.usembassy.fi. Sieltä pääsee Resource centerin sivuille. |
| Seuraavasta
viidestä artikkelista pitäisi saada lisätietoja
kirjallisuus luetteloa varten.Tekijä(t), toimittajat(t).
Julkaisuvuosi. Otsikko. Julkaisupaikka. Julkaisija.
Sarjanimeke + numero ja mahd. raporttikoodi.
Sivumäärä. ISBN-numero. Tässä
pitäisi olla aina julkaisuvuosi, tekijä ja osa nimestä
ja/tai jotain muuta. |
Kehotan sinua kääntymään oheisten lyhenteiden ja sarjamerkintöjen kanssa Teknisen korkeakoulun kirjaston tietopalvelun puoleen. Meidän tietokannoistamme ei nyt ole apua. Tarvitset ulkomaisia tieteellisiä tietokantoja. |
|
Otavan suuren
maailmanhistorian mukaan uusi aika katsotaan alkavaksi
löytöretkistä ja uskonpuhdistuksesta (1517), Ranskan
suuren vallankumouksen (1789-99) jälkeistä aikaa
nimitetään uusimmaksi ajaksi. Kysyit aiheesta hyvin laajoja ja huolellista tutkimusta vaativia kysymyksiä. Ehdotan että tulet itse kirjastoon ja joko PLUSSA aineistotietokannasta (kirjaston asiakaspäätteet, verkossa www.lib.hel.fi) tai tietopalvelun opastuksella etsit aineistoa ja vastauksia kysymyksiisi. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksen mukaan Uuden ajan historia on sijoitettu hyllyluokkaan 909.3 ja UA kulttuurihistoria luokkaan 919. Siispä tervetuloa kirjastoon aineiston hakuun ja tiedon lähteille! |
Tilastotietoja
Selasin tietopalvelun arkistosta noin 150 virtuaalitietopalvelun kysymystä. Luokittelin kysymykset ryhmiin, jotka ovat tietopalvelun tilastointilomakkeessa. Samalla arvioin, millaisia lähteitä vastauksen löytämiseksi oli käytetty.
Lisäksi jaoin tietopalvelun kahteen alaryhmään: (1) aineiston haku tietystä aiheesta sekä bibliografisten tietojen haku ja (2) asiatiedon haku. Asiatiedon haku sisältää myös esimerkiksi jonkin runon tai tekstin etsinnän. Jako oli kuitenkin horjuva ja tulkinnanvarainen.
Luokittelun perusteena oli kysymyksen ensisijainen sisältö. Kun esimerkiksi kysyttiin aineistoa jostakin aiheesta, vastauksessa oli usein mukana tietoja aineiston sijainnista. En kuitenkaan tilastoinut sitä. Aineiston paikantamisen luokkaan tulivat vain ne kysymykset, joissa se oli kysymyksen ensisijainen sisältö.
Vastauksen lähdettä luokitellessani merkitsin tarvittaessa useita lähteitä. Kuitenkin, viimeiseen ryhmään "Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu ei voi vastata" tulivat vain ne vastaukset, joissa ainoastaan neuvottiin asiakas johonkin erikoiskirjastoon. Ne vastaukset, joissa suositeltiin muita kirjastoja lisätiedon saamiseksi, eivät ole tulleet mukaan tähän kohtaan.
Arvioin käytettyjä lähteitä sen mukaan kuin se oli pääteltävissä vastauksesta. Tulos ei siis ole täysin luotettava. Sellaisen saaminen edellyttäisi tietojen tarkistamista vastaajilta itseltään.
| VASTAUKSEN LÄHDE | KYSYMYS |
||||
opastaminen |
aineiston paikantaminen |
aineiston esittely |
tietopalvelu |
||
aineistoa aiheesta, bibl. tietoja |
asiatietoa |
||||
| Plussa | 12 |
26 |
11 |
||
| Lib-Press | 2 |
||||
| Aleksi | 7 |
3 |
|||
| Linnea-tietokannat | 8 |
12 |
8 |
||
| Ebsco | 1 |
1 |
|||
| Virkku, Syke, kirjaston www-sivut | 5 |
||||
| Internet yleensä | 1 |
2 |
6 |
14 |
|
| Vastaajan kirjaston kokoelmat (hakuteokset, muu kokoelma) | 5 |
18 |
|||
| Vastaajan yleissivistys tai erikoistietämys,
kysyminen kollegoilta tai asiantuntijoilta |
2 |
1 |
1 |
3 |
8 |
| Muut kirjaston sisäiset tiedonlähteet, esim.
luokitusjärjestelmä, valintalistat, tilastot |
1 |
4 |
6 |
||
| Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu ei voi vastata |
2 |
1 |
|||
Virtuaalitietopalvelun merkityksestä
Virtuaalitietopalveluun tulee varmasti kysymyksiä, jotka asiakas on lähettänyt "laiskuuttaan"--kun ei ole huomannut katsoa omassa hyllyssään olevaa tietosanakirjaa.
Mutta toisaalta virtuaalitietopalvelun kautta kirjasto tavoittaa uusia asiakasryhmiä. Kynnys laittaa kysymys internetiin on matalampi kuin tulla esittämään se kirjaston tiskille. Siksi on tärkeätä, että kaikenlaiset tehtävät otetaan vakavasti ja niihin vastataan asiallisesti. Joskus kysymys joudutaan ohjaamaan oikeisiin uomiin, kuten oli laita viimeisessä, "Uutta aikaa" koskevassa esimerkissä. (Pari vitsikysymystä virtuaalitietopalveluun on tullut, mutta häirikkökysymyksiä ei ollenkaan.)
Jotkut kysyjät ovat varmaankin tottumattomia kirjaston käyttäjiä-ja tottumattomia kirjallisten ja elektronisten lähteiden käyttäjiä. Virtuaalitietopalvelu antaa varsinaisen vastauksen ohessa tietoa kirjaston palvelumahdollisuuksista yleensä.
Vastaajarinkiin kuuluu jo nyt kymmeniä henkilöitä. Vastaajia on kuitenkin vain kourallinen. Vastaamisaktiivisuus saisi olla suurempi, sillä nykyisin osa kysymyksistä jää helpostikin odottamaan enimmäisajan, 5 vuorokautta. Kun listavalvoja sitten vastaa näihin roikkumaan jääneisiin kysymyksiin, asiantuntemus ei aina ole paras ringistä löytyvä.
Vastaamiseen ei tarvitse käyttää aikaa sen enempää kuin muuhunkaan asiakaspalveluun--mutta ei myöskään vähempää. Useimpiin kysymyksiin vastaus löytyy helposti ja nopeasti, muun työn ohessa. Lisäksi vastaamisen vaatiman selvittelyajan voi järjestää vapaammin kuin tiskillä jonottavien asiakkaiden palvelun.
Vastaajarinki voi edelleen laajentua. Myös pienemmissä kirjastoissa työskentelevien kannattaa osallistua. Nykyisin jokaisessa kirjastossa on ne perusvälineet, joilla useimpiin kysymyksiin voi vastata. Virtuaalitietopalvelu on hyvä syy opetella käyttämään välineitä ja saada tuntumaa vaativaan tietopalveluun.
21.10.1998
Jouni Juntumaa
Lauttasaaren kirjasto