Kirjastotapaaminen Helsinki- Berliini 29.1.-1.2.1998

Kaupunginkirjastomme on kysytty ja haluttu partneri maailmalla silloin kun erilaiset projektit tarvitsevat kumppaneita tai sisältöjä. Tällä kertaa meitä halutaan Helsingin puhelinyhdistyksen organisoimaan projektiin, jossa tähtää erilaisten eurooppalaisten kirjastojen tiiviiseen yhteistyöhön. Tehtävänämme oli tutustua Berliinin kaupunginkirjastoon ja kollegoihin siellä yhteistyön merkeissä sekä miettiä mahdollisen projektin sisältöjä.

Aivan vihreinä emme matkaan lähteneet, sillä Sirkka työskenteli musikanttien kaupungin Bremenin kirjastossa muutaman kuukauden ajan 34 vuotta sitten ja Erkkikin oli tutustunut turistina Berliinin muutaman viikon ajan 17 vuotta sitten.

Ensivaikutelma kaupungista oli positiivinen. Lentokentällä kaikki sujui hyvin ja nopeasti - taksi saatiin lennossa ja kun taksikuski lopulta ymmärsi, että halusimme juuri Berliini Mitten Breite Strasselle eikä niille kuudelle muulle mahdolliselle samannimiselle kadulle, huomasimme olevamme perillä kaksi tuntia etuajassa. Jäipähän aikaa valmistautua omaan esitykseemme, joka oli ensimmäisenä kokouksen asialistalla.

Omassa esitelmässämme kerroimme yli kaksi tuntia suomalaisesta kirjastolaitoksesta keskittyen toisaalta valtakunnallisiin verkkopalveluihin (SYKE) ja toisaalta oman kirjastomme yleis- + virtuaalipalveluiden esittelyyn. Esitelmäämme kuuntelivat kiinnostuneina ja runsaasti kysellen Zentral- und Landesbibliothek Berliinin edustajat:

Frau Dr. Lux, Generaldirektorin
Frau Sauer, Direktion
Herr Ulrich, Informationsdienste
Frau Jahnke, Kinderbibliothekarin
Frau Rönsch, Retrospective conversion
Herr Tarik Seden, Ulkomaalaiskirjastonhoitaja
Mieshenkilö, Kultur Box (firma, joka tekee kirjaston www-sivut)

Frau Dr. Lux

Pääkirjastojen lisäksi Berliinissä on 23 kaupunginosien pääkirjastoja ja niiden alaisuudessa useita sivukirjastoja. Kaiken kaikkiaan yleisiä kirjastoja on yhteensä lähes 200, ja ne palvelevat 3,6 miljoonaa berliiniläistä. Tällä hetkellä kaikkia näitä kirjastoja varten luodaan yhteistä kokoelmatietokantaa ja lainausjärjestelmää. Tämän uudistuksen mukana on vasta nyt tulossa yhteinen lainauskortti. Kuljetuksia kirjastojen välillä suunnitellaan. Kuten kirjastojärjestelmä myös kuljetukset suunnitellaan kolmitasoisesti ajatellen yksittäistä kirjastoa, kunkin kaupunginosan kirjastoverkkoa ja koko Berliinin yleisten kirjastojen verkkoa.

Ensiksi tutustuimme siis Berliner Stadtbibliothekiin ja sen yhteydessä olevaan Berliini-kokoelmaan (Zentrum für Berlin-Studien). Kirjaston yleisvaikutelma on hyvin tieteellinen - kaunokirjallisuus puuttuu täysin eikä sitä katsottu tarvittavankaan. Sen sijaan kirjastossa on erikoiskirjasto lääkäreille, jonka kokoelma muodostuu osittain sairaaloiden lopetetuista lääketieteellisistä kirjastoista ja osin berliiniläisten kustantajien lahjoituksista, joista merkittävin on Springer Verlag.

Kirjastoa hallitsee suuri 185 paikkainen lukusali, joka ainakin sillä hetkellä vietti hiljaiseloa. Erinäisten käytävien päästä löytyi myös artoteekki ja nuhruinen musiikkiosasto, josta tuli mieleen lähinnä nuottivarasto. Kirjastossa on myös varsinainen, vanhojen arvokkaiden nahkaselkäisten tieteellisten opusten osasto, jota vartioi yhtä arvokas, asiaan vihkiytynyt herrasmies.

Tämän kirjaston toimintaa eivät kuvaa suuret lainausluvut (vuosilainaus 250.000). Kirjastolla on runsaasti tilaa ja he suunnittelevatkin siirtävänsä osia vilkkaasti käytetystä Amerika-Gedenk Bibliothekistä Breite Strassen tiloihin.

Ilahduttavinta tässä kirjastossa on paikallinen Berliini-kokoelma ja heidän suunnitelmansa kehittää kokoelmasta virtuaalinen, Internetissä toimiva palvelu. Meille esiteltiin valmistumassa olevaa www-muotoista tietopakettia vuoden 1848 vallankumouksesta. He suunnittelivat myös kokoelmiensa kuva-aineiston, esim. postikorttien digitointia.

Kierrettyämme kirjastoa kolme tuntia Herr Ulrich vei meidät mersullaan hotellin kautta paikalliseen Hippodrome Kneipeen syömään saksalaista Eisbein-ateriaa, josta suurin osa jäi syömättä, ei sen takia, että se oli huonoa vaan siksi annos oli suunniteltu hevosnälkään. Berliini on iltaisin hiljainen ja pimeä kaupunki, mikä lienee yksi syy siihen, että emme löytäneet rave-bileitä mistään.

Seuraava päivä alkoi yli neljän tunnin perusteellisella tutustumisella toiseen, huomattavasti vilkkaampaan pääkirjaston osaan, Amerika-Gedenkbibliothekiin. Tämän kirjaston lainaus on noin 2,5 miljoonaa. Yhteensä näiden kahden pääkirjaston lainaus vastaa Helsingin pääkirjaston ja kolmen muun keskikaupungin kirjaston vuosilainausta.

Tämä kirjasto muistuttaa suomalaisia yleisiä kirjastoja - siellä on sekä tieto- että kaunokirjallisuutta, videoita, musiikkia, internet jne. sekä erikseen aikuisten- ja lasten osastot. Monikulttuuriset kirjastopalvelut ovat elimillinen osa tämän kirjaston palveluja ja niille on varattu suhteellisen hyvä tila osana kirjaston normaalia toimintaa.

Valokuva: Herr Tarik Seden, Ulkomaalaiskirjastonhoitaja

Ulkomaalaiskirjaston vastaava erittäin sympaattinen Herr Seden esitteli meille osastonsa kokoelmia ja toimintaperiaatteita, ja meistä tuntuu, että hän olisi hyvä yhteistyökumppani Kristinalle ja muille vieraskielisen väestön kanssa työtätekeville (yhteystiedot Erkin kautta).

Lasten ja nuorten osastoa esitteli innostuneesti rouva Jahnke, joka kovin mielellään haluaisi yhteyksiä meidän lastenkirjastohoitajiimme (yhteystiedot Sirkalta).

Osastolla on myös Internet-yhteydet tietyin rajoituksin. He suunnittelivat Net Nannyn käyttöönottoa valvomaan, että nuoret eivät pääse mille tahansa nettisivuille - Saksassahan on edelleen nuorisoa suojaava laki, jonka tarkoitus on suojata nuorisoa pornolta ym. sopimattomalta. Rouva Jahnke suunnittelee osastonsa toimintaa yhteistyössä nuorten kanssa ja tulokset vaikuttivat hyviltä.

Amerika-Gedenkbibliothekin lastenosasto

Amerika-Gedenkbibliothekia esitteli meille Herr Ulrich, joka itsekin työskentelee kirjaston neuvonnassa 3-4 kertaa viikossa. Lisäksi hän on kirjaston nettiguru ja opettaa mm. Internet-tiedonhakua henkilökunnalle. Pitkin kierrosta hän kertoi tämän kirjaston kovasta, miltei liian suuresta käyttöasteesta. Sen saimme tuta klo 11, kun kirjaston ovet avattiin ja kansa suorastaan ryntäsi sisään.

Aikuisten puolella heillä on kaksi Internet-laitetta, joissa tällä hetkellä on vain WWW-mahdollisuus. Koneisiin on liimattu varoituslaput, että käyttö sallittu ainoastaan 18 vuotta täyttäneille.

Pitkän kierroksen jälkeen söimme pikaisen kahvi-sämpylälounaan, jonka jälkeen alkoi lähes viiden tunnin brainstorming, jossa käsiteltiin kirjastojemme välistä yhteistyötä ja mahdollisia projekteja. Yhteistyömahdollisuuksia on monia, eivätkä kaikki suinkaan vaadi erillisiä projekteja. Kiinnostusta tuntuu olevan kovasti. Berliiniläisten ulkomaiset kirjastokontaktit ovat olleet tähän asti kovin vähäiset. Lupasimme osaltamme konkretisoida yhteistyötä ja viedä asioita eteenpäin. HPY:n osuus projektissa vaatii vielä lisäselvityksiä.

Brainstorming: Kuvassa alkaen vasemmalta Frau Svedberg, Herr Ulrich, Frau Sauer, Frau Rönsch ja Frau Jahnke.

Bibliothek am Luisenbad on Weddingin kaupunginosan pääkirjasto, jossa vierailimme matkamme kolmannen päivän aamuna.Oppaamme Herr Ulrichin mersu kuljetti meidät tähän kirjastoon, jossa hänkään ei ollut aikaisemmin käynyt.

Kirjasto oli vastikään saanut haltuunsa tyylikkäästi saneeratut tilat rakennuksesta, joka oli muinoin toiminut kylpylänä ja on rakennussuojelun alainen.

Tämä tosiseikka on vaikuttanut kirjastosuunnitteluun, eikä lastenkirjasto mahtunut tähän rakennukseen.

Kirjasto on kaunis ja toiminnallisesti erittäin hyvin ajateltu. Kokoelma on järjestetty aihepiirin mukaan samalla tavalla kuin Vallilassa. Kullakin aihepiirillä on oma väritunnus, ja siihen on sopeutettu jopa kalusteiden väri.

Yleisöä varten on tietokoneita, joilla voi käyttää sekä CD-ROMeja lähipalvelimesta että tavallisimpia Windows toimisto-ohjelmia kuten Word, Excel ja Access. Henkilökunnalla on käytössä modeemipohjainen Internet-yhteys, ja asiakkaille Internet-palvelut ovat tulossa kevään aikana. Jo nyt voivat asiakkaat henkilökunnan avustuksella skannata, ja henkilökunnan koulutus Internet-tiedonhakuun on parhaillaan käynnissä.

Bibliothek am Luisenbad on Berliinin yleisten kirjastojen aineistotietokannan ja lainausjärjestelmän testikirjasto. Henkilökunta työskentelee tiimeissä, joihin kuuluu sekä kirjastonhoitajia että kirjastovirkailijoita. Kaiken kaikkiaan vireän ja aktiivisen tuntuinen kirjasto.

Iltapäivällä tutustuimme oma-aloitteisesti sekä kaupunkiin että kulttuuriin. Kävelimme pitkin kaupunkia ja totesimme, että harvoin näkee niin paljon rakennustyömaita. Rakennustyöt täällä Berliinissä tekee puolalainen työvoima. Asukkaiden muonituksesta taasen vastaavat turkkilaiset.

Näimme Ägyptisches Museumissa Nefertiten yli 3000 vuotta vanhan pään. Museon vastapainoksi vierailimme seuraavana päivänä vielä Potzdamer Platzin suunnattoman suurella rakennustyömaalla, jonne oli rakennettu erillinen INFO BOX -talo kertomaan rakennustyömaan etenemisestä. Esitystekniikka oli hyvin moderni ja havainnollinen - täynnä kohokuva-, video- ja multimedissovelluksia. Tämän jälkeen olimme valmiit suunnistamaan kotia kohti.